Kun kerran taas muistin tan blogin olemassaolon, niin voisinpa kertoa tarinoita kansainvalisesta joulunvietosta. Vaikka lumi saapui, ei joulufiiliksesta ollut tietoakaan. Eihan nyt suomalainen tytto osannut ajatella , etta joulu voisi olla oven takana, kun paivalla aurinko paistoi ja valoisaa aikaakin riitti enemman kuin nelja tuntia. Aamulla kun herasi (joojoo, ma heraan kylla ennen puoltapaivaa..) oli valoisaa ja hamartymaan alkoi vasta viiden jalkeen. Niin ja pakkastakin maksimissaan oli ehka muutaman aste, jos sitakaan. Vasta viime viikonlopulla tannekin asti saapui sen verran kirpeat ilmat, etta minakin kaivoin toppatakin esiin. Mittarin mukaan -8, mutta siihen yhdistettyna koko paivan ulkoilu ja jaatava tuuli sai minutkin luovuttamaan.
Mutta takaisin jouluun. Taallahan kaikki tulee jaljessa, ja se koskee myos joulunviettoa; paikalliset juhlii 25.12 ja 24. on monella viela tavallinen tyopaiva. Kansainvalisten opiskelijoiden kesken paatettiin kuitenkin rikkoa kaavaa ja juhlia jo OIKEANA paivana. Viereisen kerrostalon ylimmasta kerroksesta avattiin kolmen asunnon ovet, jotta juhlatilaa oli riittamiin kaikille. Ja toki tarkein: ruoka, noudatti kansainvalista teemaa. Pullaa, venalaisia jouluherkkuja, unkarilaista kalkkunaa, saksalaisia pikkuleipia..jne. Rappu oli myoskin saanut jouluisen ilmeen, ja huoneistoista loytyis kolme hyvin erityylista joulusisustusta: perusamerikkalainen, saksalainen seka venalainen. Ilta koostui lahinna hyvasta seurasta, maukkaasta jouluruuasta seka (epa)vireisesta laulusta. Jokun tiedon mukaan illan aikana Pojan syntya kavi juhlistamassa lahemmas viitisenkymmenta henkea, ja arviot eri kansalaisuuksien maarasta vaihtelevat 14-16 valilla. Yhtakaikki, aattoilta oli siis kulttuurien ja kansallisuuksen suloinen sekamelska.
Paikallisten mukaan ainoana oikeana virallisena paivana sain kutsun yhdessa muiden suomalaisten kanssa suomalais-jenkkilaiseen perheeseen. Jottei ihan juuriaan paasisi unohtamaan tarjolla oli kaikki perinteiset suomalaiset jouluruuat laatikoista rosolliin ja kinkusta joulutorttuihin. Tan seurakunnan musiikkipastori sattuu olemaan kanssa suomalainen, ja sehan tiesi suomalaisia joululauluja illan mittaa kanssa. Illan kruunasi perinteinen joulusauna! Ensimmainen saunareissu sitten elokuun lopun... Parhaat naurutkin tosin sain, kun saunan oven luona oli iso varoituskyltti saunan terveysriskeista, ja kuinka raskaana, sairaana tai laakityksen alla olevien olisi syyta ottaa yhteytta laakariin ennen saunaan menoa. Ja lopuksi varoiteltiin ylikuumenemisriskista. Miksei Suomessa saunoissa ole moisia uhkia lueteltuna??
Hyvin erilainen joulu, mutta kokemuksen arvoinen. Glogia en paassyt maistamaan, enka oikeita pipareita, mutta se oli niista luopumisen arvoista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti